Jousi ja nuoli ovat käytössä vieläkin

Yleistä tietoa jousesta ja nuolesta

instinctive_shooting_bowJousi ja nuoli muodostavat ammusaserakennelman, jonka juuret ovat kirjattua historiaa pidemmällä lähes kaikissa ihmiskunnan kulttuureissa. Se koostuu kahdesta osasta: jousi koostuu joustavasta kaaresta, joka ampuu aerodynaamisia ammuksia, eli nuolia. Kaaren kahteen päähän liittyy jousi, ja kun tätä vedetään taaksepäin, molemmat kaaren päät kaartuvat ja löystettäessä jousta, myös kaari palautuu alkuperäiseen asentoonsa. Kun jousi vapautetaan, taipuneiden kaarien potentiaalienergia vapautetaan ammuksen, eli nuolen, nopeuteen.

Nykyään jousta ja nuolia käytetään lähinnä metsästyksessä ja jousiammunta harrastuksessa. Vaikka niitä käytetäänkin vielä joskus aseena sodissa, ruudin ja muskettien, armeijan kokojen kasvu, ja myöhemmin nykyisen asearsenaalin keksiminen johti jousen ja nuolen korvaamiseen sotatantereilla.

Jousen ja nuolen historiaa

Myöhäispaleoliittisen kauden ja mesoliittisen kauden vaihteessa löydetään ensimmäisiä merkkejä sekä nuolen, että jousen käytöstä. Varhaisimpiin löydöksiin kuuluu Keniasta löydetyt, obsidianista tehdyt nuolenpäät, jotka löydettiin kallosta. Samalla löydettiin myös kivipäisiä nuolia. Vähitellen jousi ja nuoli levisivät kaikkialle uuteen maailmaan, lukuun ottamatta Australiaa.

Vanhimpia kokonaisena säilyneitä jousia on löydetty Tanskasta ja ne voidaan selvittää 9 000 vuoden päähän ennen ajanlaskun alkua. Nykyään tätä mallia käytetään, kun tuotetaan korkealuokkaisia puisia jousia. Saksasta on löydetty jousia 8 000 vuoden takaa, ennen ajanlaskun alkua, mutta valitettavasti ne tuhoutuivat toisen maailmansodan aikana. Afrikasta löydettyjen nuolien ikää on taas voitu päivittää 71 000 vuoden taakse.

Jousi oli tärkeä ase sekä metsästyksessä, että taisteluissa ja sodankäynnissä. Ne saavuttivat asemansa tärkeinä aseina melkein heti niiden kehittämisen jälkeen, aina esihistoriallisilta ajoilta 1600-luvulle asti, kun ruuti keksittiin. 1700-luvun puolivälissä jousien ja nuolien käyttö oli melkein kokonaan kuollut Euroopassa, mutta 1900-luvulla jotkin itämaiset heimot käyttivät niitä vieläkin paikallisissa kahakoissa. Sama koski myös afrikkalaisia alkuasukkaita, joilla on vieläkin jousi ja nuoli aseena, erityisesti metsästyksessä.

Jousiammuntaa on yritetty pitää hengissä siitä asti, kun sen käyttö alkoi hiipumaan. 1800-luvulta lähtien Englannin ylimystö on pyrkinyt säilyttämään sen edes jotenkuten hengissä ja sama koskee myös Suomea. Suomessa jousiammuntaa voi harrastaa monissa seuroissa, ja osa jopa metsästää niillä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *