Varsijousi eli jalkajousi on mekaanisesti kehittyneempi ase kuin käsijousi. Euroopassa varsijousta käytettiin keskiajalla, mutta Kiinassa se oli käytössä jo paljon aikaisemmin ja löydökset viittaavat siihen, että siellä se on todennäköisesti myös keksitty. Suomessa varsijousen käyttö alkoi lisääntyä 1300-luvulla. Varsijousen rakenne koostuu kaaresta, joka on kiinnitetty poikittain tukkiin. Tukissa on kiinnitettynä laukaisukoneisto, joka laukaisee lyhyen nuolen tai vasaman. Varsijousella pystyi ampumaan kuin kiväärillä ja laukaisukoneiston ansiosta jousen nopeus ja ammuntavoima oli paljon suurempi kuin ampujan lihasvoima. Varsijousi oli hidaskäyttöinen ja siksi sitä käytettiin enemmän kiinteiden rakenteiden puolustamisessa, mutta myös metsästyksessä ja ratsailta.
Varsijousi sodassa
Tehokas varsijousi vaihtui pitkäjouseen kun perinnejousi aseiden välinen taistelu käytiin Englannin ja Ranskan välisessä sodassa 1300-luvulla. Ranskalaiset käyttivät sodassa varsijousta ja 6 000 miehen joukkoa, kun 10 000 englantilaista sotilasta käytti pitkäjousta ja veivät lopulta voiton, sillä heillä oli enemmän jousimiehiä, jotka ampuivat pitkäjousillaan nuolia. Pitkäjousen lataaminen käy todella nopeasti, mutta nuoli ei lähde samalla voimalla kuin varsijousi. Varsijousen käyttäminen on yksinkertaisempaa kuin perinteisen jousen ja nuolen, jonka käyttöön perehdyttiin koko elinikä. Varsijousen tekeminen oli yksinkertaista ja käyttökään ei vaatinut erityistaitoja, joten monet sotilaat pystyivät ottamaan varsijousen käyttöön ja armeija sai jousiampujia helposti riviinsä.
Varsijousen rakennusmateriaalit menneisyydessä
1400-luvulta alkaen teräs yleistyi varsijousien raaka-aineina ja entiset käytössä olleet rakennusaineet hävisivät pikkuhiljaa. Perinteiset raaka-aineet kiinnostavat kuitenkin meitä ja seuraavana listaus siitä, mitä käytettiin 1100-luvulla:
• Vatsa laminoitiin sarvenkappaleilla
• Ydin tehtiin marjakuusesta tai tammesta
• Selkä tehtiin jänteistä ja raakanahasta
• Nahka- ja kalaliimaa käytettiin laminointiin
• Kaari päällystettiin pergamentilla tai paperilla
Varsijousi on tehokas ase
Varsijousi oli sodissa varsin tehokas ase, joka ampui nuolen yli 400 metrin päähän ja haarniskan se pystyi läpäisemään 200 metrin etäisyydeltä. Aseen haittapuoli oli hidas virittäminen, koska sen rakenne koostui taljakoneistosta ja kampilaitteesta. Varsijousen tehokkuudesta kertoo myös se, että 1000-luvulla paavi kielsi sen käytön kristittyjä vastaan taisteltaessa. Varsijousen omistamiseen ei vaadita hallussapitolupaa, mutta metsästää sillä ei Suomessa saa tänä päivänä. Voimassa olevan metsästysasetuksen mukaan riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia. Nykyään varsijousen rakenne on paljon kevyempi, kun käytetään lasi- tai hiilikuitua ja myös terästä käytetään edelleen. Modernit varsijouset soveltuvat urheiluun ja tilanteisiin, joissa on tarve ehdottoman hiljaiselle aseelle.