Primitiiviaseet

Primitiiviaseet metsästämisessä ja taisteluissa

Primitiiviaseita on käytetty kivikaudella ja varhaisella metallikaudella eri puolilla maailmaa mukaan lukien myös teollisuusmaat. Osa primitiiviaseista on käytössä myös nykyaikana joko sellaisenaan tai muuttuneessa muodossa ja mahdollisesti myös käyttötarkoitus on saattanut matkan varrella muuttua. Primitiiviaseilla on suuri merkitys koko ihmiskunnan kehitykselle. Primitiiviaseet voidaan jakaa kahteen eri luokkaan, jotka ovat pisto- ja lyömäaseet sekä projektiiliaseet. Tällä sivulla tutustumme lisää siihen, mitä aseita näihin eri luokkiin kuuluu. Projektiiliaseisiin luokitellaan varsijousi, käsijousi, heittokeihäs, linko, bumerangi ja vipukeihäs. Nuolet kuuluvat olennaisena osana jousiampumiseen ja ne toimivat muun muassa käsi- tai varsijousissa ammuksina.

Primitiiviaseet, kuten jousi kuuluvat niihin välineisiin, joilla metsästää reilu 10 000 metsästäjää Suomessa. Perinteisesti maailmalla metsästys on ollut myös aatteellista toimintaa ja urheilumetsästys haluttiin erottaa perinteisestä lihanhankintaan tarkoitetusta metsästyksestä.

Primitiiviaseet ja ihmiset asianmukaisissa vaatteissa

Jousi ja sen monet muodot

Perinteisissä jousissa joustava kaari syntyy yhdestä puun osasta. Käsijousi on yksi vanhimmista käytetyistä aseista ja varsijousi on käsijousen kehittyneempi versio. Varsijousen jousi on lyhyt ja jäykkä ja jousi on kiinnitettynä tukkiin. Tukissa oleva laukaisukoneisto ampuu nuolen.

Primitiiviaseet, kuten jousen rakenne muodostuu taipuisasta kaaresta, jänteestä ja tähtäysvarresta, jonka avulla ammutaan nuolia. Toiminta perustuu sidottuun mekaaniseen energiaan, joka vapautuu nopeasti, kun nuoli ammutaan. Jousi on ollut tärkeä ase sodissa siihen asti, kunnes ampuma-aseet alkoivat kehittyä. Perinnejousiammuntaa ja sen perinteitä halutaan vaalia erilaisissa yhdistyksissä sekä valmistamalla että käyttämällä perinteisiä primitiivisiä aseita ja välineistöä.

Primitiiviaseet ja luokittelu

Pisto- ja lyömäaseisiin kuuluvat pistokeihäs, nuija ja taistelukirves. Pistokeihäs yksinkertaisuudessaan muodostuu pitkästä kepistä, jonka päähän on kiinnitetty kivestä hakattu kolmion muotoinen pää. Nuija on paksu ja raskaspäinen ase ja sen käyttötarkoitus nimensä mukaisesti oli muiden mukiloiminen. Taistelukirves on säilynyt suhteellisen samanlaisena ulkonäöltään tähän päivään asti.

Primitiiviaseet luokittelun projektiiliaseisiin luetaan myös seuraavat aseet. Heittokeihäs on erittäin vanha metsästysväline. Linko muodostuu narusta, jonka keskellä sijaitsevan pesän avulla ammutaan nuolia tai kiviä. Bumerangi on kaareva puusta tehty levy, joka on mutkalla keskeltä. Vipukeihäs on vipuvarsi, jonka avulla heitettiin keihäitä. Siinä on joko kaiverrettu ura tai luonnollinen ulkonema, johon varsinainen keihäs asetettiin.

Nuolet ja niiden historia

Varhaisimmat löydökset Afrikasta todistavat, että varhaisimmat nuolet on tehty kallosta tai kivistä. Perinnejousi nuoli koostuu pitkästä ja ohuesta varresta, jonka pituus ja jäykkyys tulee mukauttaa aseen mukaan. Nuolen valmistuksessa on käytetty puuta, bambua, ruokoa, luuta, liuskekiveä, kvartsia tai jopa linnunsulkia. Varsin moni materiaali siis sopii nuolen valmistukseen. Nykyaikana on siirrytty kevyempiin ja teknisiltä ominaisuuksiltaan parempiin materiaaleihin, kuten alumiini tai hiilikuitu.

Primitiiviaseet ja varsinkin jouset ovat haastavia välineitä, sillä niissä ei ole nykyaikaisia apuvälineitä, jotka helpottavat ampumista, kuten nuolihyllyä, merkittyä nokin paikkaa tai tähtäimiä. Nuolet ovat olennainen osa jousiampumista ja ne toimivat käsi- tai varsijousissa ammuksina. Nuoli tarvitsee seurakseen sulat, jotka perinteisesti ovat olleet luonnon sulkia. Sulkien tehtävä on pitää nuoli oikeassa suunnassa ja vakavoittaa nuolen lentoa.

Perinnejousi nurmikolla